perjantai 27. tammikuuta 2012

Toin aika kookkaan alppiruusun -06, Rhododentron 'Catawbiense Grandiflorum', tavallinen puistoalppiruusu siis, isossa astiassa ja istutin puolivarjoisalle paikalle. Mukana samassa astiassa tuli idänvirpianervo, jonka sain Pohjois-Pohjanmaalta, näkyy kello kuvassa alhaalla oikealla.
Tuohon aikaan oli käynnissä uuden mökin rakennus, ja jätin kasvit kasvamaan samaan paikkaan.




Tässä idänvirpiangervo on jo vallannut kasvupaikkaa ja olisin vielä voinut erottaa pensaat toisistaan, se kuitenkin jäi edelleen kesken olevan mökinrakennuksen vuoksi. Tosin ei tuolla alppiruusulla olisi muutenkaan ollut toivoakaan kestää seudulla.







Viereisessä kuvassa näkyy vielä muutama alppiruusun lehti, mutta virpiangervo on jo levinnyt koko istutuspaikalle ja kukkii kauniisti.

Tilalla on kyllä kestäviäkin alppiruusuja, teen lähiaikoina kasviluettelon, josta selviää enemmän.

2 kommenttia:

  1. Mielelenkiintoista kuulla lisää alppiruusukokemuksistasi. Meillä on kolme pihalla, kaksi kotimaista marjatan alppiruusua ja yksi puisto, mutta tämä on 1b-vyöhykettä.

    Virpiangervon olen havainnut todella kestäväksi kasviksi. Omat taimet ovat peräisin miehen sisaren pihalta Rovaniemeltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime kesänä istutin 'Helsinki University' alppiruusun, on muitakin ja atsaleat, jotka pudottavat lehtensä talvella.

      Poista