Kävin tänään kävelyllä metsässä ja vähän muuallakin lähiympäristössä Kirkkonummella. Lauhojen säiden ansiosta lumi on painunut sen verran, että kulkeminen on aika vaivatonta.
Kuvattuakin tuli, tässä saarnipuu siemen lastissaan.
klik
Olen etsinyt netistä marjatuomipihlajan (amelanchier alnifolia) siemeniä heikolla menestyksellä. Piti viime kesänä asia hoitaa, mutta unohtui. Täytyy kai alkaa katsella ulkomaisilta toimittajilta. Siemenet tarvitsevat kylmäkäsittelyn 4kk, joten kohtapuoliin pitäisi löytää. Vinkkejä voi laittaa...
http://www.youtube.com/watch?v=JLBanviNN9o
tiistai 8. tammikuuta 2013
maanantai 17. joulukuuta 2012
Lähtö, matka ja Hirvi
Lauantaina heräsin jo 04.30 ja hyvä niin. Lunta tuli ja tie oli menossa umpeen. Verkotkin vielä vedessä per...saa...Kahvia juomaan ja pakkaamaan, on päästävä lähtemään pian.
Tuli siinä sitten mieleen, että jos alan päivänvaloa odottamaan en pääse enää sille päivälle lähtemään. Ei muuta kuin kelkka käyntiin ja verkoille. Siinä sitten kelkan valoissa lapan verkot pois, perkaan kalat ja hoidan muut asiaan liittyvät jutut ja ajelen takaisin mökille.
Tavarat autoon, kelkka liiteriin, kaikenlaiset vesiputkien tyhjennykset ym. Kämppä jää kylmilleen, pumppu on saunassa ja kytken sen uudelleen aina kun tulen.
Ja niin pääsen lähtemään, tai en niin vain, kokonaista 2 tuntia lapiointia ja eestaas ajoa ensin että pääsen maantien varteen. Tajusin siinä vaiheessa että en jaksa tähän päälle yli tuhatta kilometriä ajoa.
Matka alkaa lumituiskussa, jota sitten jatkuukin alusta loppuun. On ajettava rauhallisesti, rekan tullessa vastaan hiljennettävä vauti ryömimiseksi. Onneksi todella pahoilla urilla olevaa tietä on vain Sodankylään asti.
Rauhassa ajelen menemään, ja katselen ja ihmettelen samalla lumitilannetta metsässä, Rovaniemen puolelle tultaessa lumi vähenee rajusti ja napapiirillä lunta on vain murto-osa verrattuna Peurasuvantoon, varvut näkyvät kuin ensilumilla.
Syön ja juon kahvit Tervolassa, tuli jo nälkäkin.
Matka jatkuu, ja Oulussa alkaa tuntua vaikealta, pitääkö soittaa tutuille ja kysellä lepo/yöpaikkaa? ei mulla enää varsinaista kiirettä ole, sama vaikka menis pari päivää välilläkin, kunhan ei tarvitse lapioimaan alkaa.
Jatkan kuitenkin, Pihtiputaan tienoilla alan katsella yöpaikkaa, majoitusliikettä. Hylkään muutaman ja niin saavun Äänekosken tuntumaan, tien varressa kyltti; Hotelli Hirvi, sinne. Hotelli vaikuttaa autiolta, alakerrasta kuuluu kuitenkin jytinää, pubi on auki ja menossa on karaoke. Menen jututtamaan baarimikkoa, kysyn hotellista ja huoneista. Kertoo, että kyllä sinne pääsee ja on tilaa ja yhden hengen huone aamiaisineen maksaa 50 euroa. Kaupat syntyy heti, alan olla lepokunnossa.
Huone on ihan kohtuullinen, on tv , suihkut ja muut perusjutut. Aamiainen ok. Ei tuossa tarvitse mitään loistohotellia kun alkaa olla todella poikki. Olen tuon Hirvihotellin huomannut jo vuosikymmenten ajat, nyt vasta yövyin siellä.
Huomioiota matkalta, osalle ihmisistä pitäisi olla autossa lumilukko, niin sikamaista ja lapsellista käytöstä on pöllyävällä tiellä ajaminen. Kaikkein eniten viduttaa nuo perässäroikkujat, eivät ymmärrä pitää kunnollista väliä, eivätkä sitten aja ohi vaikka olisi tilaisuus ja näkyvyyttä. Ohituskaistojen käyttö on joillekkin aivan idioottimaista, kun siinä tulisi turvallinen tilaisuus ohittaa hitaasti ajava, niin eiköhän tällä ala kiihdytysajot juuri siinä ohituskaitalla. Kaikenlaista järjettömyyksiä näkee, ja ei voi kuin ihmetellä ettei onnettomuuksia tule enempää.
Jos olisin saanut autojunapaikan, niin en olisi tietenkään tähän helvettiin lähtenyt, mutta nyt oli pakko.
Kävin juomassa vielä 2 tuoppia illalla. Ei laulattanut.
Tuli siinä sitten mieleen, että jos alan päivänvaloa odottamaan en pääse enää sille päivälle lähtemään. Ei muuta kuin kelkka käyntiin ja verkoille. Siinä sitten kelkan valoissa lapan verkot pois, perkaan kalat ja hoidan muut asiaan liittyvät jutut ja ajelen takaisin mökille.
Tavarat autoon, kelkka liiteriin, kaikenlaiset vesiputkien tyhjennykset ym. Kämppä jää kylmilleen, pumppu on saunassa ja kytken sen uudelleen aina kun tulen.
Ja niin pääsen lähtemään, tai en niin vain, kokonaista 2 tuntia lapiointia ja eestaas ajoa ensin että pääsen maantien varteen. Tajusin siinä vaiheessa että en jaksa tähän päälle yli tuhatta kilometriä ajoa.
Matka alkaa lumituiskussa, jota sitten jatkuukin alusta loppuun. On ajettava rauhallisesti, rekan tullessa vastaan hiljennettävä vauti ryömimiseksi. Onneksi todella pahoilla urilla olevaa tietä on vain Sodankylään asti.
Rauhassa ajelen menemään, ja katselen ja ihmettelen samalla lumitilannetta metsässä, Rovaniemen puolelle tultaessa lumi vähenee rajusti ja napapiirillä lunta on vain murto-osa verrattuna Peurasuvantoon, varvut näkyvät kuin ensilumilla.
Syön ja juon kahvit Tervolassa, tuli jo nälkäkin.
Matka jatkuu, ja Oulussa alkaa tuntua vaikealta, pitääkö soittaa tutuille ja kysellä lepo/yöpaikkaa? ei mulla enää varsinaista kiirettä ole, sama vaikka menis pari päivää välilläkin, kunhan ei tarvitse lapioimaan alkaa.
Jatkan kuitenkin, Pihtiputaan tienoilla alan katsella yöpaikkaa, majoitusliikettä. Hylkään muutaman ja niin saavun Äänekosken tuntumaan, tien varressa kyltti; Hotelli Hirvi, sinne. Hotelli vaikuttaa autiolta, alakerrasta kuuluu kuitenkin jytinää, pubi on auki ja menossa on karaoke. Menen jututtamaan baarimikkoa, kysyn hotellista ja huoneista. Kertoo, että kyllä sinne pääsee ja on tilaa ja yhden hengen huone aamiaisineen maksaa 50 euroa. Kaupat syntyy heti, alan olla lepokunnossa.
Huone on ihan kohtuullinen, on tv , suihkut ja muut perusjutut. Aamiainen ok. Ei tuossa tarvitse mitään loistohotellia kun alkaa olla todella poikki. Olen tuon Hirvihotellin huomannut jo vuosikymmenten ajat, nyt vasta yövyin siellä.
Huomioiota matkalta, osalle ihmisistä pitäisi olla autossa lumilukko, niin sikamaista ja lapsellista käytöstä on pöllyävällä tiellä ajaminen. Kaikkein eniten viduttaa nuo perässäroikkujat, eivät ymmärrä pitää kunnollista väliä, eivätkä sitten aja ohi vaikka olisi tilaisuus ja näkyvyyttä. Ohituskaistojen käyttö on joillekkin aivan idioottimaista, kun siinä tulisi turvallinen tilaisuus ohittaa hitaasti ajava, niin eiköhän tällä ala kiihdytysajot juuri siinä ohituskaitalla. Kaikenlaista järjettömyyksiä näkee, ja ei voi kuin ihmetellä ettei onnettomuuksia tule enempää.
Jos olisin saanut autojunapaikan, niin en olisi tietenkään tähän helvettiin lähtenyt, mutta nyt oli pakko.
Kävin juomassa vielä 2 tuoppia illalla. Ei laulattanut.
perjantai 14. joulukuuta 2012
Kaamos
Valoisaa aikaa ei monta tuntia päivässä ole. Lunta on tullut joka päivä, mutta niin taitaa tilanne olla koko maassa. Muutama verkko on ollut pyynnissä ja aivan mukavasti kalaa on tullut. Tänään savustin siikaa.
Hiljalleen tässä pakkailen tavaroita ja lähtöä suunnittelen. Tämä on semmoista seutua, ettei traktoria välttämättä saa aukaisemaan tietä silloin kun haluaa, tai edes samalle päivälle. Tie on siinä kunnossa että juuri ja juuri vielä pääsee autolla.
Lumi on peittänyt suurimman osan pensaista ja hyvin ovat suojassa.
Makedonianmännyn neulaset ovat vähän ruskistuneet , ei liene vaarallista.
Hiljalleen tässä pakkailen tavaroita ja lähtöä suunnittelen. Tämä on semmoista seutua, ettei traktoria välttämättä saa aukaisemaan tietä silloin kun haluaa, tai edes samalle päivälle. Tie on siinä kunnossa että juuri ja juuri vielä pääsee autolla.
Lumi on peittänyt suurimman osan pensaista ja hyvin ovat suojassa.
Makedonianmännyn neulaset ovat vähän ruskistuneet , ei liene vaarallista.
sunnuntai 2. joulukuuta 2012
Kotona
Olen perillä. Miksi tänne niin ikävöin? pakko päästä, antaa mennä, miksi etelä ei tunnu samalta? kämppä lämpenee ja vähän lumitöitä aloitellu.
perjantai 26. lokakuuta 2012
Vielä kasveja
Ostin vielä tarjouksesta muutaman kasvin, nämä täytyy huomenna istuttaa väliaikaisesti talveksi maahan tänne etelänkotiin.
8 Kpl Kiiltotuhkapensas
1 kpl Taponlehti
2 kpl Rönsyansikka
1 Kpl Palloesikko Bollviva
4 kpl Kiinanpioni Karl Rosenfield ja Festiva Maxima ??
1 kpl Juhannusruusu kerrottu
1 kpl Jalopähkämö
1 kpl Suklaakirsikka
10 kpl Vuorimänty
Nämä yht. 15 €
Lisäksi honkkarista sinikuusama 3.45 €, kuusamia ei ennestään ole, muistaakseni.
Kalastusreissua suunnittelen pohjoiseen, jää alkais jo kestää. Kun nyt malttaisi vielä hoitaa muutamat pakolliset asiat...
8 Kpl Kiiltotuhkapensas
1 kpl Taponlehti
2 kpl Rönsyansikka
1 Kpl Palloesikko Bollviva
4 kpl Kiinanpioni Karl Rosenfield ja Festiva Maxima ??
1 kpl Juhannusruusu kerrottu
1 kpl Jalopähkämö
1 kpl Suklaakirsikka
10 kpl Vuorimänty
Nämä yht. 15 €
Lisäksi honkkarista sinikuusama 3.45 €, kuusamia ei ennestään ole, muistaakseni.
Kalastusreissua suunnittelen pohjoiseen, jää alkais jo kestää. Kun nyt malttaisi vielä hoitaa muutamat pakolliset asiat...
torstai 18. lokakuuta 2012
Rikkidirektiivi
Kartasta näkyy hyvin, missä varsinainen ongelma on ja missä olisi heti ryhdyttävä toimeen, vaan ei, Suomen on aina ilmoittauduttava ensimmäiseksi maksajaksi.
Maaseudun Tulevaisuudesta;
Ilmansaasteet koettelevat etenkin Englannista Keski-Euroopan läpi Mustallemerelle ulottuvaa vyöhykettä. Sen lisäksi ilmansaasteet tappavat Italiassa.
Ongelma on, että rajoitukset ja niiden kustannukset kohdistuvat kovimpana Suomeen, jonka vientiteollisuus on laivakuljetusten varassa. Rikin haitat Itämeren pohjoisosissa ovat vastaavasti vähäiset.
Välimeren rantavaltiot neuvottelivat itselleen vuoteen 2020 jatkuvan siirtymäajan. Sen jälkeen luvassa on siirtyminen 0,5 prosenttia rikkiä sisältävään polttoaineeseen."
Välimerellä on tuon mukaan vuonna 2007 ollut ilmassa yli kymmenkertaiset rikkipitoisuudet kuin Itämerellä. Ja tilanne on sen jälkeen tuskin muuttunut. Ja tietysti erityisen järkevää se, että nimenomaan Itämerellä on laivoissa käytettävä vuodesta 2015 alkaen rikkipitoisuudeltaan 0.1 prosenttista polttoainetta mutta Välimerellä voidaan käyttää vuoteen 2020 asti rikkipitoisuudeltaan 4,5 prosenttista raskasta polttoöljyä. Ja siitä eteenpäinkin siellä saadaan käyttää rikkipitoisuudeltaan 1 %:sta polttoainetta vuoteen 2025.
Maaseudun Tulevaisuudesta;
"EU:n rikkidirektiivi lopettaa rikin käytön Itämeren
laivaliikenteessä vuonna 2015. Varsinaiset rikkipilvet leijuvat
kuitenkin Välimeren yllä, jossa vanha meno jatkuu vuoteen 2020.
Itämeren, Pohjanmeren ja Englannin kanaalin laivaliikenteessä
siirrytään 0,1 prosenttia rikkiä sisältävään polttoaineeseen vuonna
2015.Ilmansaasteet koettelevat etenkin Englannista Keski-Euroopan läpi Mustallemerelle ulottuvaa vyöhykettä. Sen lisäksi ilmansaasteet tappavat Italiassa.
Ongelma on, että rajoitukset ja niiden kustannukset kohdistuvat kovimpana Suomeen, jonka vientiteollisuus on laivakuljetusten varassa. Rikin haitat Itämeren pohjoisosissa ovat vastaavasti vähäiset.
Välimeren rantavaltiot neuvottelivat itselleen vuoteen 2020 jatkuvan siirtymäajan. Sen jälkeen luvassa on siirtyminen 0,5 prosenttia rikkiä sisältävään polttoaineeseen."
Välimerellä on tuon mukaan vuonna 2007 ollut ilmassa yli kymmenkertaiset rikkipitoisuudet kuin Itämerellä. Ja tilanne on sen jälkeen tuskin muuttunut. Ja tietysti erityisen järkevää se, että nimenomaan Itämerellä on laivoissa käytettävä vuodesta 2015 alkaen rikkipitoisuudeltaan 0.1 prosenttista polttoainetta mutta Välimerellä voidaan käyttää vuoteen 2020 asti rikkipitoisuudeltaan 4,5 prosenttista raskasta polttoöljyä. Ja siitä eteenpäinkin siellä saadaan käyttää rikkipitoisuudeltaan 1 %:sta polttoainetta vuoteen 2025.
perjantai 12. lokakuuta 2012
Talvi tulee
Kaikenlaista pitää tehdä ennen talven tuloa. Tuntuu vähän vaikealta jättää mökki, kaira ja kaikki. Olen kuitenkin saanut nauttia kaikesta syksyn antimista.
Halontekoa on aina kun ohi kulkee, toinen liiteri täynnä ja vähän uloskin kuivumaan.
Syksyn punastujia
Korallikanukka
Juhannusruusu
Mongolianvaahtera
Halontekoa on aina kun ohi kulkee, toinen liiteri täynnä ja vähän uloskin kuivumaan.
Syksyn punastujia
Korallikanukka
Juhannusruusu
Mongolianvaahtera
torstai 2. elokuuta 2012
Kettu
Kettu on oppinut käymään tarkastamassa kalansaaliini. Kaikenlaista kalaa jää aina kun käyn pyydyksillä ja kettu on hiljalleen oppinut luottamaan minuun, eikä niin arkaile enää turhaan.
Riistakamera oli muutaman päivän pihapiirissä, ja sain kuvia ja videonpätkiä runsaasti. Kuvan kettu on ilmeisesti hopeakettu, mutta kyllä punakettukin vieraili paikalla.
Klik
Ympäristön tarkkailua, muutkin ovat kiinnostuneet kaloista, esim. merikotkapari lenteli lähistöllä.
"Keskikokoisia" ahvenia 150 gr > kettu keräsi suun täyteen ( 3 kpl ) ja kantoi lähistölle kätkien ne heti, ja tuli samantien lisää kalaa hakemaan. Kaikki kasan kalat kettu kuljetti lähes tauotta metsään kätköihinsä, parin kilon haukikaan ei tuottanut vaikeuksia.
Merikotkia ja varislintuja touhu kiinnostaa, autosta kuvasin lähistöllä tämän kotkan.
Vielä ensimmäinen kurjenmiekka, tietysti.
Riistakamera oli muutaman päivän pihapiirissä, ja sain kuvia ja videonpätkiä runsaasti. Kuvan kettu on ilmeisesti hopeakettu, mutta kyllä punakettukin vieraili paikalla.
Klik
Ympäristön tarkkailua, muutkin ovat kiinnostuneet kaloista, esim. merikotkapari lenteli lähistöllä.
"Keskikokoisia" ahvenia 150 gr > kettu keräsi suun täyteen ( 3 kpl ) ja kantoi lähistölle kätkien ne heti, ja tuli samantien lisää kalaa hakemaan. Kaikki kasan kalat kettu kuljetti lähes tauotta metsään kätköihinsä, parin kilon haukikaan ei tuottanut vaikeuksia.
Merikotkia ja varislintuja touhu kiinnostaa, autosta kuvasin lähistöllä tämän kotkan.
Vielä ensimmäinen kurjenmiekka, tietysti.
tiistai 26. kesäkuuta 2012
Kevään kukkijoita
Kai tämä on narsissi
Tulppaani
Kevätvuohenjuuri
Marjatuomipihlaja
Kanadanatsalea
Kuvat on otettu 25.6, kevät siis hieman myöhässä.
Huomenna lähtö etelään, säätiedotuksessa luvattiin lumisateita tännä mökkiseudulle.
torstai 31. toukokuuta 2012
Vesi
Kaivo kaivettiin kesällä 2006. Edellisenä kesänä lattia-ym.valuissa tarvittavan soran kaivoin kuvan kuopasta, johon kaivokin sitten kaivettiin. Noin 1.30m syvyydessä tuli tiiviimpää savensekaista maata vastaan. Aivan tarkoituksella kaivoin käsipelillä n. 2 metriä syvälle, ajatuksena saada kosketus pohjaveteen. Montussa on rautakanki ja lapio.
Eihän sitä pohjavettä kuivalla kankaalla noin pinnassa ole, kaivuri hommiin ja samaa kuoppa syventämään, vettä alkoi tihkua vajaassa neljässä metrissä. Kaivo saatiin kaivettua 6 metriä syväksi, monenlaista maata oli välillä, lopussa oli terävää, erikoista kiveä, kuin murskattua louhetta. Kaivossa on riittänyt hyvin vesi vaikka on välillä tuntikausia pumpattu. Vesi on erittäin hyvää.
Viime kesänä huuhtelin vaskoolilla kasasta, joka oli jäänyt kaivon kaivuusta. Ensimmäisellä huuhdonnalla vaskoolin pohjalla kiilteli pienen pieniä hitusia kultaa, toisella kertaa...
maanantai 26. maaliskuuta 2012
Muurahaiset
Muurahaiset ovat ottaneet pesäpuuksi petäjän, lähelle tyveä on kaivettu aukot sisäänkäyntiä varten, voi niitä tietysti muullakin olla. Täytyy niillä olla aika hyvät hampaat kun tuollaista satoja vuosia vanhaa kivikovaa petäjää jyrsivät. Kolon alla on hienonhienoa "sahanpurua". Kovinkaan paljoa porukkaa tuolla ei ilmeisesti asustele, ei ole sellaista kaaosta kuin kekomuurahaisten pesällä, kysymyksessä on varmaan joku hevosmuurahainen. Lainaus metlan sivuilta;
"Hevosmuurahainen kaivertaa pesänsä pystyihin, enimmäkseen eläviin ja täysin terveisiin, mutta myöskin tyvilahon vaivaamiin puihin sekä vanhoihin hirsiin. Sen pesäpaikaksi käyvät pääasiassa kuuset, mutta se voi rakentaa pesänsä myöskin mäntyihin ja eri lehtipuihin, kuten koivuun, tammeen ja lehmukseen. Hevosmuurahainen voi pesiytyä myös puurakenteisiin.
Hevosmuurahaisten pesä laajenee puussa vuosi vuodelta ylöspäin. Pesä saattaa olla lopulta hyvinkin laaja ja ulottua jopa 10 m:n korkeuteen. Hevosmuurahaisen käytävät nopeuttavat pystypuussa lahon leviämistä".
keskiviikko 21. maaliskuuta 2012
Physocarpus
Otsikon perusteella voisi kuvitella että nyt puhutaan vakavista asioista, mutta ei, kysymyksessä on pari viime kesän hankintaa, joita vois sanoa onnistuneiksi.
Lännenheisiangervo pisti kasvuennätykset uusiksi mökillä, en edes kovin kummoista istutuskuoppaa kaivanut ja vähän multaa ja hiekansekaista turvetta, siinä se.
Toinen heisiangervo, punaisensävyinen 'Diabolo', tuo lisää väriä paikalle vaikka ei aivan samoihin kasvuihin yllä. Kuva ei tee oikeutta, on tuossa samea, ei se tuommoinen ole.
Vielä yksi hankinta, josta en tiedä paljoakaan, Isabellansyreeni.
Kasvit ovat nyt paksun lumen alla, ja viimeksi kun kävin ei niistä näkynyt mitään, siis suojassa ovat.
Pistokkaita olen heisiangervoista nyt ottanut juurtumaan ja pitäisi vielä muitakin kestäviä lajeja pistää, kun nyt on sen aika.
Lännenheisiangervo pisti kasvuennätykset uusiksi mökillä, en edes kovin kummoista istutuskuoppaa kaivanut ja vähän multaa ja hiekansekaista turvetta, siinä se.
Toinen heisiangervo, punaisensävyinen 'Diabolo', tuo lisää väriä paikalle vaikka ei aivan samoihin kasvuihin yllä. Kuva ei tee oikeutta, on tuossa samea, ei se tuommoinen ole.
Vielä yksi hankinta, josta en tiedä paljoakaan, Isabellansyreeni.
Kasvit ovat nyt paksun lumen alla, ja viimeksi kun kävin ei niistä näkynyt mitään, siis suojassa ovat.
Pistokkaita olen heisiangervoista nyt ottanut juurtumaan ja pitäisi vielä muitakin kestäviä lajeja pistää, kun nyt on sen aika.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)






























